Kuplat ja volyymiharha

Tämä artikkeli on näyteluku Sosiaalisen median käsikirjasta (4.2.3. luku, s. 186-187).

Kun sosiaalisen median käyttäjät valitsevat omien intressiensä mukaan, keitä he ottavat mukaan verkostoihinsa ja mitä tietolähteitä he seuraavat, niin myös somen kautta saatava tieto on jokaisen käyttäjän kohdalla erilaista. Verkostoitumisessa ei siten ole kyse vain henkilöiden ja muiden tahojen valinnasta, vaan samalla käyttäjä muodostaa konkreettisesti omien valintojensa mukaisen informaatio- ja uutiskanavan. Tavallisesti tämä tarkoittaa, että sosiaalinen media tuottaa sellaista tietoa, joka vastaa käyttäjän omia kiinnostuksen kohteita, mielipiteitä ja toiveita. Vastaavasti epämieluisia tahoja ja tietolähteitä ei yleensä seurata. Tuloksena voi olla hyvin yksiäänistä tietoa maailman tapahtumista ja ihmisten mielipiteistä. Tämä on omiaan synnyttämään niin sanotun kuplan: kun käyttäjä valitsee omia mielipiteitään vastaavia tietolähteitä, ne vahvistavat entisestään hänen omia uskomuksiaan. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että hän vilpittömästi uskoo näkemystensä edustavan enemmistön näkemystä – sillä ovathan kaikki hänen verkossa tapaamansa ihmiset niistä samaa mieltä. Samasta asiasta käytetään myös nimeä ryhmäajattelu (engl. groupthink).

Esimerkiksi vuoden 2012 presidentinvaaleissa oli nähtävissä, kuinka Pekka Haaviston kannattajat valoivat toisiinsa uskoa ehdokkaansa menestymiseen. Haaviston tueksi syntyi kansanliike, mikä riitti nostamaan hänet vaalien toiselle kierrokselle, mutta vaalivoitto jäi silti kauas. Vaalituloksen julkistamisen hetkellä tuhansien ihmisten synnyttämä kupla puhkesi. Monet toivat järkytyksensä selvästi esiin sosiaalisessa mediassa – niin varmoja he olivat somessa näkemänsä perusteella olleet Haaviston nauttimasta ”enemmistön” kannatuksesta.

Sosiaalinen media on omiaan vahvistamaan pienenkin joukon äänen niin voimakkaaksi, että se alkaa kuulostaa huomattavasti todellista kokoaan isomman joukon ääneltä. Tätä kutsutaan volyymiharhaksi tai megafoniefektiksi. Näin tapahtuu varsinkin silloin, kun sosiaalista mediaa käytetään taitavasti sen mekanismeja hyödyntäen. Esimerkiksi voimakkaan tunnereaktion aiheuttamaa tai oletetun vääryyden esille tuovaa viestiä jaetaan herkästi sosiaalisissa verkostoissa, jolloin viestin alkuperäinen lähettäjä saa asialleen laajan näkyvyyden. Silti viestin sanoma saattaa edustaa vain pienen joukon näkemystä.

P.S. Tämän näyteluvun julkaisuun kirvoitti Eduskuntavaalien tuloksesta käyty keskustelu, jossa on arveltu joidenkin kuplien puhjenneen.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Kuplat ja volyymiharha

  1. Paluuviite: Kuplimista | Janne Matikainen

  2. Paluuviite: Herätys! Milloin viimeksi katsoit ulos some-kuplastasi? | LEHMÄTKIN LENTÄIS

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s