Käyttäjien rooleja sosiaalisissa verkostoissa

Tämä artikkeli on näyteluku Sosiaalisen median käsikirjasta (4.2.2. luku, s. 177-181).

Seuraavassa käydään läpi joitakin tavallisimpia käyttäjien rooleja sosiaalisissa verkostoissa. Lista perustuu käytännön kokemuksiin pikemmin kuin tutkimustuloksiin. Suurinta osaa sosiaalisen median käyttäjistä ei voi sijoittaa suoraan mihinkään yksittäiseen rooliin, vaan samalla ihmisellä on yleensä useita vaihtelevia rooleja, joista muutamat ovat hallitsevampia kuin toiset.

Mielipidejohtajat

On yleinen harhakäsitys, että sosiaalisessa mediassa voi noin vain ryhtyä niin sanotuksi mielipidejohtajaksi olemalla aktiivinen ja tuottamalla paljon luettavaa muille sosiaalisen median käyttäjille. Loppujen lopuksi muille tarjottavan sisällön laadulla on huomattavasti suurempi vaikutus kuin sen määrällä. Määrälläkin on ilman muuta vaikutusta, sillä sosiaalinen media on luonteeltaan nopeatempoinen media, jossa myös mielipidejohtajat unohdetaan nopeasti, jos he eivät ole esillä ja toista ydinsanomaansa riittävän usein.

Mielipidejohtajat on helppo havaita sosiaalisissa verkostoissa. He ovat niitä, joiden aloitteesta keskustelut syntyvät tai jotka vetävät keskusteluun tullessaan muita mukaan siihen. Muut haluavat mielipidejohtajan vastaavan heille ja kertovan heidän ymmärtäneen asian oikein. Luonnollisestikaan mielipidejohtajan näkemyksiä ei kyseenalaisteta yhtä herkästi kuin muiden keskustelijoiden. Mielipidejohtajia voidaan myös varta vasten pyytää mukaan keskusteluihin, koska heidän odotetaan tietävän oikean vastauksen – tai ainakin auttavan muita muodostamaan mielipiteen itse keskustelusta. Toisaalta mielipidejohtajat ovat johtajia vain oman laumansa keskellä: joutuessaan vieraaseen ympäristöön heidän on turha vedota asemaansa jossain muualla verkossa.

Mielipidejohtajat voi tunnistaa lisäksi siitä, että he ovat verkostojensa keskipisteitä myös määrällisesti mitaten: heillä on selvästi muita enemmän suoria kontakteja. Heidän viestejänsä ja jakamiaan sisältöjä ollaan lisäksi alttiita välittämään verkostossa eteenpäin.

Mielipidejohtajat ovat verkostojensa keskipisteitä. Kuvan mielipidejohtaja ei liity juttuun.

Mielipidejohtajat ovat verkostojensa keskipisteitä. Kuvan mielipidejohtaja ei liity juttuun.

Julkkikset

Julkkikset ovat monessa suhteessa kuin sosiaalisen median mielipidejohtajia, mutta he ovat saavuttaneet asemansa muualla kuin somessa. Heitä siis seurataan somessa etupäässä siksi, että he ovat julkkiksia – ei siksi, että heidän mielipiteensä tai ajatuksena olisivat jollain tavalla omaperäisiä tai älykkäämpiä kuin muilla. Sitä ne toki voivat olla, mutta se on enemmän poikkeus kuin sääntö.

Julkkiksilta ei odoteta samalla tavalla aktiivisuutta kuin mielipidejohtajilta. Julkkisten seuraajille eli faneille on tärkeintä, että heidän idolinsa ylipäätään ovat mukana heidän sosiaalisessa verkostossaan ja että he voivat olla julkkiksiin sen ansiosta suoraan yhteydessä. Itse asiassa julkkisten ei kannata olla liian aktiivisia somessa, sillä viestinnässä on aina mahdollista tehdä virheitä, jotka voisivat johtaa ikävään julkisuuteen tai jopa tehdä heistä liian tavallisen tuntuisia. Julkkisten kannattaa viestitellä lyhyesti ja harvoin – mieluummin lähettämällä itsestään kuvia kuin kirjoittamalla pakinoita. Kuvat herättävät enemmän huomiota, ne eivät edellytä kirjoittamista ja ennen kaikkea niistä on helppo tykätä.

Sosiaalisessa verkostossa julkkikset voi huomata paitsi runsaasta kontaktien määrästä myös siitä, että heille lähetettyjä viestejä on suhteettoman paljon enemmän kuin mitä he lähettävät viestejä muille.

Julistajat

Julistajille on tärkeää, että heillä on viesti – tai monta viestiä, mitä enemmän, sen parempi! He ovat kuin radioasemia, jotka lähettävät tauotta valitsemansa aiheen mukaista ohjelmaa. Tyyli on kuitenkin aina sama: he julistavat ja kertovat kuinka asiat ovat, miten niiden pitäisi olla ja kuinka muutokseen päästään. Vaihtoehtoisesti sanoma voi olla yksinkertaisempikin: asiat ovat heidän mielestään joko täysin väärin tai he kertovat yksinomaan miten asioiden pitäisi olla kertomatta kuitenkaan keinoja muutoksen toteuttamiseen. Julistajat ovat yleensä valmiita keskustelemaan, mutta pettyvät nopeasti, jos toinen osapuoli ei ole valmis yhtymään heidän näkemykseensä. Jos et ole samaa mieltä heidän kanssaan, olet yksinkertaisesti heidän mielestään väärässä.

Julistajat voi huomata sosiaalisessa verkostossa siitä, että heillä on epäilyttävän vähän kontakteja viestinnän määrään ja ajalliseen historiaan verrattuna. Tavallisesti aktiivinen keskustelu saa aikaan kontaktien määrän kasvun, mutta julistajilla tämä sääntö ei näytä pätevän – ehkä siksi, että he eivät todella keskustele.

Keskustelijat

Keskustelijat ovat niitä, jotka esittävät kysymyksiä. He eivät tyydy ensimmäiseen vastaukseen, vaan pyytävät lisätietoa, tarkempia perusteluita ja ovat valmiita kyseenalaistamaan minkä tahansa olettamuksen. Keskustelijan paras ystävä on tietenkin toinen keskustelija. Kaksi keskustelijaa voi pitää keskustelun yllä aina siihen asti, että aihe on kaluttu loppuun ja kaikki sivuraiteetkin on tutkittu. Keskustelijat ovat sosiaalisen median liikkeelle paneva voima, sillä loppujen lopuksi he tuottavat kiinnostavimman osan kaikkien keskustelujen sisällöstä. Keskustelijat nimittäin ovat paitsi halukkaita keskustelemaan, myös harjaantuneita verkkokeskustelun jalossa lajissa sen kaikkine vivahteineen. Tämän ansiosta he kykenevät nostamaan paikalleen jymähtäneen viestiketjun uudelle tasolle paneutumalla siihen koko tarmollaan.

Keskustelijat ovat tunnistettavissa siitä, että he useammin liittyvät muiden aloittamiin keskusteluihin kuin aloittavat niitä itse. Parhaat keskustelijat voivat saavuttaa pitkän ajan kuluessa mielipidejohtajan aseman omaan ammattiinsa tai harrastukseensa liittyvissä kysymyksissä.

Kaikillevastaajat

Kaikillevastaajat ovat keskustelijoiden erikoistyyppi. He eivät liity pelkästään niihin keskusteluihin, joissa heillä on osaamisensa ja tietämyksensä puolesta jotain annettavaa, vaan he haluavat sanoa mielipiteensä kaikesta – tai ainakin sellainen kuva heistä helposti syntyy. Heillä on erityinen kyky vastata lyhyen ajan sisällä useisiin menossa oleviin keskusteluihin. Eniten kaikillevastaajat kuitenkin innostuvat tilaisuudesta keskustella jonkun julkkiksen tai mielipidejohtajan kanssa. Pitkään he eivät silti keskusteluissa viihdy, vaan tuntevat velvollisuutensa täytetyksi jo yhden tai kahden viestin jälkeen.

Kaikillevastaajat erottaa keskusteluinnokkuutensa lisäksi siitä, että heidän paikkaansa verkostossa on vaikea määritellä – he eivät tunnu kiinnittyvän mihinkään ryhmään pysyvästi – mutta silti he tuntuvat olevan joka paikassa samaan aikaan.

Portinvartijat

Portinvartijan asema voi olla vaikeasti huomattavissa. Oleellista on, että portinvartijalla on joitakin sellaisia tietoja tai tietolähteitä, joita valtaosalla muista saman verkoston jäsenillä ei ole. Siten hän voi kontrolloida muiden saamaa tietoa mielensä mukaan. Monet erikoisalat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne vaativat vuosien perehtymisen. Myös uusien innovaatioiden yleistyessä on tyypillistä, että alkuvaiheessa niihin perehtyneitä asiantuntijoita on vain harvoja. Toisaalta asiantuntijoilla voi olla sellaisia kontakteja muihin samaan aiheeseen perehtyneisiin ihmisiin, joita muilla ei ole. Tämä antaa heille ylivertaisen aseman aloittelijoihin verrattuna, jolloin he voivat käyttää tilannetta hyväksi haluamallaan tavalla.

Toinen vaihtoehto on, että portinvartijalla on mahdollisuus päättää, keillä on pääsy johonkin ryhmään, sisäpiiriin tai verkkoympäristöön, johon muut pyrkivät. Kyse voi olla konkreettisesta asiasta kuten pääsystä johonkin tapahtumaan, ohjelmaan tai uuteen verkkopalveluun tai mahdollisuudesta saada nimi lehteen. Oleellista on, että tämäkin mahdollisuus on seurausta henkilösuhteista, joita muilla ei ole.

Sosiaalisessa verkostossa portinvartijat erottuvat muista sillä, että heillä on sellaisia kontakteja muissa ryhmissä oleviin ihmisiin, joita muilla heidän edustamansa ryhmän jäsenillä ei ole. He siis ovat verkoston heikkoja sidoksia ja toimivat tälläkin tavalla portteina eri ryhmien välillä.

Tiedonhakijat

Tiedonhakijat näkevät sosiaalisen verkoston ennen muuta tietolähteenä. He pyrkivät verkostoitumaan sellaisten käyttäjien kanssa, joiden tietoja he arvelevat myöhemmin voivansa tarvita. Sitten kun he tarvitsevat jotain tietoa, he kääntyvät sosiaalisen verkostonsa puoleen ja esittävät kysymyksensä suoraan asiasta tietäville ihmisille – mieluiten mielipidejohtajille – tai avoimesti kaikille kontakteilleen. Muulloin he etupäässä seuraavat sosiaalisen verkostonsa tuottamaa tietoa ja pyrkivät seulomaan siitä kiinnostavimmat tiedonmurut. Tiedonhakijoiden asennetta verkostoitumiseen ja muihin ihmisiin voi luonnehtia pikemminkin funktionaaliseksi kuin sosiaaliseksi.

Tiedonhakijat voi tunnistaa sosiaalisissa verkostoissa siitä, että he seuraavat enemmän muita käyttäjiä kuin mitä muut seuraavat heitä. Lisäksi heidän aktiivisuutensa ajoittuu selvästi niihin ajanjaksoihin, jolloin he pyrkivät hankkimaan tietoa verkoston avulla.

Keräilijät

Keräilijöille on tärkeää saada verkostoonsa nimekkäitä tai muuten kiinnostavia kontakteja. Tämän vuoksi julkkikset, mielipidejohtajat ja portinvartijat ovat heidän erityisessä suosiossaan. He näkevät sosiaalisen verkoston ikään kuin portfolionaan, joka osoittaa heidän olevan tärkeä henkilö, koska he tuntevat niin monia tärkeitä henkilöitä. Ääritapauksessa he saattavat innostua keräilyssään niin, että he pyrkivät kasvattamaan niin laajan verkoston kuin suinkin mahdollista.

Keräilijät erottaa sosiaalisissa verkostoissa huomattavan suuresta kontaktien määrästä sekä siitä, että he ovat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa yllättävän vähän siihen nähden, että he tuntevat niin monia.

Trollit

Trollin (engl. troll) tarkoituksena on ärsyttää muita verkkokeskusteluun osallistujia. Trolli-sanaa käytetään myös yksittäisistä provosoivista viesteistä, mutta kun sillä kuvataan henkilön koko verkkoidentiteettiä, kyse on jo lähes patologisesta ärsyttäjästä. Trollit pyrkivät etsimään muiden keskustelijoiden herkkiä alueita, joihin he sitten iskevät säälimättä. Pahinta, mitä muut voivat tällaisessa tilanteessa tehdä, on vastata trollille tai peräti suuttua hänelle – mitä trolli juuri toivoo. Internetissä onkin laajalle levinnyt sanonta ”älä ruoki trollia”. Jos kuulet tämän varoituksen, se kannattaa ottaa vakavasti, sillä kun trolli pääsee vauhtiin, on mahdollisuus järkevään keskusteluun mennyttä. Lisäksi netissä esiintyy astetta pahempia trolleja, jotka voivat edetä aina yksittäisten ihmisten vainoamiseen asti.

Trollin erottaa siitä, että jo hänen ensimmäinen viestinsä voi saada muiden keskustelijoiden otsasuonet sykkimään. Salakavalat trollit aloittavat kuitenkin keskustelun puhumalla niitä näitä, jolloin heidän tunnistamisensa voi olla vaikeaa ennen kuin on liian myöhäistä.

Viime vuosina trolli-sanaa on alettu käyttää lisäksi henkilöistä, jotka levittävät tarkoituksella tiettyä aatetta tai mielipidettä tukevaa tietoa tai jopa suoranaista propagandaa. Näitä henkilöitä paremmin kuvaava sana olisi kuitenkin propagandisti tai agitaattori.

Lurkkaajat (kyttääjät)

Lurkkaajat (engl. lurkers) tai kyttääjät keskittyvät seuraamaan eli lurkkaamaan muiden toimintaa. He kokoavat sosiaalista verkostoa kiinnostustensa aiheiden mukaan, mutta osallistuvat keskusteluihin vain harvoin. Heistä kiinnostavinta on nimenomaan muiden ihmisten seuraaminen, ja innostuessaan he saattavat etsiä seurattavistaan kaiken mahdollisen saatavana olevan tiedon netistä. Liiallinen lurkkaaminen voi johtaa komeroitumiseen, jolloin muiden seuraamisesta voi paisua suhteettoman tärkeä osa lurkkaajan elämää.

Lurkkaajat näyttäytyvät toisille verkoston jäsenille passiivisina käyttäjinä, jotka kuitenkin saattavat jossain tilanteessa osoittautua yllättävän hyvin informoiduiksi toisten ihmisten elämästä.

Oman tiensä kulkijat

Oman tiensä kulkijoita on vaikea kuvata mitenkään muuten kuin siten, että heitä on vaikea kuvailla omana ryhmänään. Ennen muuta he ovat kuitenkin luovia. He saattavat käyttää sosiaalista verkostoa esimerkiksi taideperformanssien esittämiseen, runojen kirjoittamiseen, päiväkirjan pitämiseen, jatkotarinoiden kertomiseen tai satiirisen henkilöhahmon esittämiseen. Tähän ryhmään kuuluvat myös täysin käsittämättömät tapaukset.

Mainokset