Sosiaalisen median käsitteen määrittelyä

Tämä artikkeli on näyteluku Sosiaalisen median käsikirjasta (2. luku, s. 34-36).

Sosiaalista mediaa on luonnehdittu ja määritelty monella tavalla. Sosiaalisen median käsite voidaan nähdä jatkona Web 2.0:n käsitteelle, joka yleistyi vuonna 2005. Tätä ennen uuden tyyppisille käyttäjien vuorovaikutukseen ja sisällöntuotantoon perustuville verkkopalveluille ei ollut yhteistä käsitettä, vaikka se, mitä nykyään kutsumme sosiaalisen median aikakaudeksi, oli jo alkanut blogien, wikien, yhteisösivustojen ja verkostopalvelujen yleistyttyä laajempaan käyttöön (ks. luku 1.2.).

Web 2.0 oli hallitseva käsite vuosina 2005-2010. Se sai alkunsa mediayrittäjä Tim O’Reillyn vuonna 2004 järjestämästä samannimisestä konferenssista, jonka jälkeen käsite levisi yleiseen käyttöön. Sosiaalisen median käsite yleistyi Suomessa vuonna 2009, jonka jälkeen se syrjäytti pian Web 2.0:n julkisessa kielenkäytössä. Web 2.0 ja sosiaalinen media eivät ole suoraan synonyymeja, vaan Web 2.0:n on nähty sosiaalista mediaa teknisempänä käsitteenä, jolla viitataan tiettyihin web-tekniikoihin, jotka mahdollistavat (vuoden 2004 perspektiivistä) aiempaa toiminnallisempien ja vuorovaikutteisempien verkkopalvelujen tekemisen. Sosiaalisen median käsite sen sijaan pureutuu käyttäjien väliseen vuorovaikutukseen sekä sisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen.

Sosiaalisen median käsite yleistyi Suomessa jonkin verran varhemmin kuin monessa muussa maassa. Googlen hakuhistoriassa sosiaalinen media ohitti Suomessa Web 2.0:n kesäkuussa 2009, kun vastaava muutos tapahtui kansainvälisesti vasta helmikuussa 2010. Suomessa tutkijat ja aiheesta kiinnostuneet pyrkivät myös määrittelemään sosiaalisen median käsitettä aiemmin ja aktiivisemmin kuin muualla maailmassa.

Laajimmassa merkityksessään sosiaalinen media on sateenvarjokäsite, jonka alla sille annetaan erilaisia merkityksiä. Varsinkin alkuvaiheessa sosiaalinen media määriteltiin luettelemalla joukko verkkopalveluita tai niiden ominaisuuksia, joiden sanottiin olevan sosiaalista mediaa. Esimerkiksi Katri Lietsala ja Esa Sirkkunen mainitsevat vuonna 2008 julkaistussa alan pioneeriteoksessaan sosiaaliseen mediaan kuuluviksi käytännöiksi muun muassa bloggaamisen, sosiaalisen verkostoitumisen ja osallistumisen wikien sisällöntuotantoon. Toinen varhainen kotimainen sosiaalisen median määritelmä löytyy Kirsi Laitisen ja Marko Rissasen vuonna 2007 toimittamasta teoksesta, jossa sosiaalista mediaa luonnehditaan ”Internetin uudeksi kehitysmuodoksi”, josta on erotettavissa kolme keskeistä asiaa: avoimuus, vuorovaikutus ja viestintämuotojen yhteensulautuminen.

Kolmikantainen käsitemäärittely: sisällöt, yhteisöt ja teknologiat

Suomessa laajimmin lainattu sosiaalisen median määritelmä on lähtöisin VTT:n tutkijoilta vuodelta 2007. Sen mukaan sosiaalinen media rakentuu sisällöistä, yhteisöistä ja Web 2.0 -teknologioista. Edelleen määritelmän mukaan sosiaalisen median sovellukset ja palvelut perustuvat joko kokonaan käyttäjien tuottamaan sisältöön tai käyttäjillä on muu merkittävä rooli niiden toiminnassa.

Sosiaalinen media syntyy sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden summana

Toinen yleisesti käytössä oleva sosiaalisen median määritelmä on Jussi-Pekka Erkkolan gradututkimuksesta, jossa hän laajan käsiteanalyysin pohjalta tarkentaa VTT:n esittämää määritelmää siten, että sosiaalinen media on prosessi, jossa käyttäjät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla. Lisäksi hän huomauttaa sosiaalisella medialla olevan toinenkin merkitys: se on tuotanto- ja jakelurakenteita muuttava ilmiö, jolla on vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.

Määritelmässä mainitut ”yhteisöt” on syytä ymmärtää tässä yhteydessä väljästi, sillä sosiaalisen median yhteydessä syntyvät sosiaaliset rakenteet eivät useinkaan ole sosiologian näkökulmasta kiinteitä yhteisöjä. Yhteisöllisyyden syvyys vaihtelee sosiaalisessa mediassa erittäin löysästä erittäin tiukkaan. Siksi olisi osuvampaa korvata ”yhteisöt” sosiaalisen median määrittelyssä esimerkiksi ”jollakin tavalla toisiinsa yhteydessä olevilla ihmisillä”. Ehkä tämänkän vuoksi ”yhteisöllisen median” käsite, jota Kotimaisten kielten keskus on suositellut ”sosiaalisen median” tilalle, ei ole yleistynyt. Suurempi vaikutus lienee kuitenkin sillä, että englanninkielisen ”social media” -termin nopea leviäminen tuki sen suomenkielisen käännöslainan vakiintumista käyttöön.

Sanastokeskus TSK:n vuonna 2010 julkaisema sosiaalisen median määritelmä noudattaa VTT:n edellä kerrottua määritelmää, mutta siinä yhteisöt on korvattu ihmisten välisillä suhteilla. Sen mukaan sosiaalinen media on ”tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita”. Ymmärrettävyyden lisäksi tämän määritelmän vahvuus on, että se esitettiin osana laajaa ja systemaattista sosiaalisen median sanastoa. Sanastokeskuksen määritelmää voi siksi pitää suositeltavana.

On syytä muistaa, että yllä esitetyt sosiaalisen median määritelmät ovat käytössä etupäässä Suomessa – joskin esimerkiksi englanninkielinen Wikipedia viittaa syksyllä 2014 tätä kirjoittaessa social media -artikkelissa ensimmäisenä juuri VTT:n määritelmään. Kansainvälisessä kirjallisuudessa käytetään sosiaalisen median ohella monia sitä lähellä olevia käsitteitä kuten Web 2.0, social software ja social web sekä esimerkiksi yhteisöpalveluita tarkoittavaa social networking service  -termiä (lyhennetään SNS).

Mitkä verkkopalvelut ovat sosiaalista mediaa?

Sosiaalisesta mediasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä Facebookin, YouTuben, Wikipedian ja Twitterin kaltaisia verkkopalveluita. Lisäksi sosiaalisen median määritelmän mukaisia ominaisuuksia ja toimintatapoja on useilla muillakin www-sivustoilla. Sosiaalisen median käsite on jopa ehditty julistamaan monta kertaa turhaksi sillä perusteella, että kaikki nettisivut sisältävät nykyään sosiaalisen median elementtejä. Tarkkaan ottaen tämä ei pidä paikkaansa, mutta väite kuvaa hyvin sitä, miten laajalle levinneitä ja suosittuja sosiaalisen median toiminnot netissä nykyään ovat.

Sosiaalisen median verkkopalveluiksi tai lyhyemmin some-palveluiksi kutsutaan niitä verkkopalveluita, joiden ensisijainen käyttötarkoitus liittyy tai jotka muutoin perustuvat sosiaalisen mediaan – esimerkiksi keskusteluun, sisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen tai verkostoitumiseen. Kun pitäydytään viimeksi kuvatussa sosiaalisen median määritelmässä, niin some-palvelujen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi massaroolipelit ja virtuaalimaailmat.

Sosiaalisen median palveluilla tarkoitetaan yleensä web-pohjaisten verkkopalvelujen ohella mobiililaitteiden pikaviesti-, chat- ja yhteistyösovelluksia sekä muita sovelluksia, joissa sosiaalisen median toiminnot ovat hallitsevia. Tämän taustalla on se, että monia pikaviesti- ja chat-sovelluksia voi käyttää myös www-pohjaisen käyttöliittymän kautta. Toisaalta monia alkujaan www-pohjaisia sosiaalisen median palveluita on myöhemmin tullut mahdolliseksi käyttää eri mobiililaitteille tehtyjen sovellusten kautta. Hyvänä esimerkkinä tästä on Twitter, jonka suosio perustuu suurelta osin mobiililaitteilla tapahtuvaan käyttöön. Esimerkiksi myös Facebook on saatavana omana sovelluksena useimmille kännyköille ja tableteille. Mobiililaitteille asennettavien viestintä- ja sosiaalisen median sovellusten välinen ero on veteen piirretty viiva.

 

Lähteet:

Ahlqvist Toni, Bäck Asta, Halonen Minna ja Heinonen Sirkka, 2008, Social media road maps exploring the futures triggered by social media, VTT, http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2454.pdf

Erkkola Jussi-Pekka, 2008, Sosiaalisen median käsitteestä, Taideteollisen korkeakoulun lopputyö, http://users.jyu.fi/~juerkkol/sosmed_kasite_erkkola.pdf

Kangas Petteri, Toivonen Santtu ja Bäck Asta, 2007, Googlen mainokset ja muita sosiaalisen median liiketoimintamalleja, VTT, http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2369.pdf

Laitinen Kirsi ja Rissanen Marko, 2007, Virtuaalisia yhteisöjä, ajatuksia ja avoimuutta – sosiaalinen media opetuksen ja oppimisen tukena, https://www.uef.fi/documents/13384/986238/SMOOT.pdf/3df00b96-afb5-4051-87f1-33d7066e4ced

Lietsala Katri ja Sirkkunen Esa, 2008, Social media: Introduction to the tools and processes of participatory economy, http://tampub.uta.fi/handle/10024/65560

O’Reilly Tim, 2005, What Is Web 2.0 – Design Patterns and Business Models for the Next Generation of Software, http://oreilly.com/web2/archive/what-is-web-20.html

Sanastokeskus TSK ry, 2010, Sosiaalisen median sanasto (TSK 40), http://www.tsk.fi/tsk/fi/sosiaalisen_median_sanasto_tsk_40-513.html

Wikipedian Sosiaalinen media -artikkeli, viitattu 28.10.2014, http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s